|
|
 |
 |
|
|
|
24.3.06 Lieksa
Pers'lihaksia koettelevan ajomatkan jälkeen saavuimme Lieksaan - Shige, Afrodite, Mila, Jayem ja mä. Matti liittyi joukkoon hieman myöhemmin. Vedimme pikku jumpat Shigen ja Milan kanssa, lauleltiin ja lämmiteltiin ennen esityksen alkua. Tapahtumaan oli saapunut hyvin porukkaa, ja oli muutenkin mukava olo testata uudistunutta kokoonpanoa itäyleisön edessä. Ihmiset olivat upeasti messissä koko setin ajan, ja tunnelma oli meiänkin puolesta katossa. Keikan jälkeen kirjottelin muutamia nimmareita, ja ekaa kertaa tuli pyyntö raapustaa nimi kasseihin...mä tipuin ku nuori herra kaivo metritolkulla yhteensidottuja muovipusseja housuista - illan paras! Ajettiin vielä Joensuuhun yöllä, ja Shigen et Milan kanssa perustettiin Destiny's child 2 takapenkillä. Shige tietysti sai Beyoncen viran. Setti kesti 100 kilsaa, ja luulen, että toiset sata vielä päälle, ni oltas saatu turpaan etupenkkiläisiltä.
25.3.06
Joensuu, koko päivä vapaata höngertämistä. Käynti levykaupassa, toiset sukuloimassa tai lepäämässä hotellilla. JetSettiin mentiin yheksän maissa testaamaan soundit ja keikka alko 22. Tää oli kyllä ensimmäinen keikka ikinä, ku mua ei oo jännittänyt yhtään. Tuli semmonen pöllämystynyt olo, sillä yleensä osaan kyllä spennata ihan tarpeeksi ennen vetoa. Ehkä se johtui siitä, että tupa oli tukossa ja näky monta tuttua ja ystävällistä henkeä yleisössä. Musta toi oli kivoin ja rennoin keikka ikinä. Hyviä energioita oli ilmassa aivan pakahduttavan paljon..niitä selittämättömiä hetkiä, joita muistelee varmaan vielä kiikkustuolissa mummelina. Se on maailman paras tunne, kun näkee niin paljon hymyileviä ihmisiä ympärillä. Ja pakko sanoo, että Joensuussa on havaittavissa jotain todella ainutlaatuista onnellisuutta ja rentoutta..onko siellä vesijohtoihin laitettu jotain erityistä? Setin jälkeen laitettiin kamat kasaan ja lähettiin hotellille. Tyttöjen kaa käytiin vielä hotskun alakerrassa tansseissa. Liehuttiin siellä muutamat valssit ja drinkit kunnes oli pakko lähtee nukkumaan muutamaksi tunniksi ennen aamupalaa. Kotimatka oli pitkä ku perkele, mutta tässä sitä ollaan, väsyneenä ja onnellisena, kotona taas, ah!
-ska- |
| |
|
|
Eilen oli keikka pitkästä pitkästä aikaa, ja nyt siis hieman uusitulla kokoonpanolla: taustojen lisäksi 2 kitaraa sekä laulajaneidot. Oli kiva päästä Kipsariin soittamaan, kun ei siellä aiemmin olla oltu. Tunnelmaltaan intiimi kuppila oli hyvä mesta päästä kattomaan ekaa kertaa kuinka keikkailu sujuu pitkähkön tauon jälkeen. Ja pitää sanoo, että breikki teki eetvarttia! Kiitos paikalla olleille! Nyt kehitellään uutta konseptii pidemmälle ja valmistaudutaan kevääseen, jos siellä alkas esiintymisiä tipahella vähä enempi ku mitä on ollu viimeaikoina.
Ja studioon ois tarkotus mennä tänään..hieman uutta vääntämään.
-ska- |
| |
|
|
Voi kun mä toivon, että Tarja valittais uudelleen presidentiksi.
-ska- |
| |
|
|
Perjantaina 31.9.suuntasimme nokan kohti Kuopiota. Pakuun vääntäytyivät Shige, Jayem, Afrodite, Mila, allekirjoittanut sekä herra autokuski. Matkan aikana sain muutamia viestejä kavereilta, jotka olivat myös soittamassa kaupungissa sinä iltana, joten odotettavissa oli humputtelua. Checkin tehtyämme oli vuorossa nopeat syömiset ja pynttäilyt, kunnes menimme Divaan keikkaa vartomaan. Paikalle tuli ok:sti väkeä, muutama tuttukin näkyi päässeen paikalle. Keikka ihan jees, vaikka saundit olivatkin melkosen erikoiset.
Jimi Pääkallon ja Amaran tartuttua mikkiin mua alko väsyttää aivan jumalattomasti, joten päätin hipsiä hotelliin, vaikka olisikin ollut kiva jäädä muiden kanssa humppaamaan. Sain aamuherätyksen viideltä, kun jatkoilijat jatkoilivat hotellilla..sen ihmeemmin en osaa niistä bileistä kertoa, kun yritin saada unta palloon - mutta hauskaa siellä kuulosti olevan, kai..
Lauantaina 1.10. väsynyt ja flunssainen seurakunta palasi Helsinkiin, jossa illalla oli vielä hääkeikka. Oli muuten ekat häät, jossa ollaan soitettu. Tilaisuus pidettiin Krunikassa, ja vaikka väsymys oli aivan karmea, ei se paljoa painanut, sillä juhlaväki antoi runsaasti hyviä energioita. On se kumma, miten esiintyminen pistää lahkeet liikkeelle, vaikka kuinka olisi kuollut sitä ennen.
Tiistaina 4.10. oli vuorossa Tilkkutäkki 'kiertueen' toinen ja toistaiseksi viimenen keikka Tampere-talolla. Mukana bussilastillinen artisteja ja bändiläisiä takasi sen, ettei seuranpuute ainakaan päässyt iskemään. Konserttisali oli soundien puolesta aivan ykkösluokkainen. Yleisöä oli tuhatpäin ja kaikki meni suunnitelmien mukaan (ja loput voi tarkistaa itse 5.11. tv 2:lta). Esiintyjät olivat toinen toistaan laadukkaampia, mutta Smakin Kalle oli ehdottomasti mieleenpainuvin tapaus. Sellaista lavaläsnäoloa ja karismaa en ihan äskettäin ole nähnyt. Illan päätteeksi jokainen sai oman kultalevyn, sillä jeesuslaulut ovat myyneet jo kuulemma yli 20 000 kappaletta.
-ska- |
| |
|
|
Mun ja bändin osalta Elämä lapselle -päivä alko puolen päivän jälkeen, kun suuntasimme kulun kohti Hartwall-areenaa. Ensiksi herra Loman pakkeloi naamat, jonka jälkeen väännettiin soundcheck. Pikkuhiljaa taloon alkoi valua illan esiintyjiä ja tunnelma oli omalta osalta melko hermoinen. Kävipä mielessä myös ajatus, että eiköhän ois aika lopettaa koko musatouhuilu ja lähtee kotiin seuraamaan konserttia tv:n välityksellä.
Nimmari- ja pressitilaisuuden jälkeen alkoi kello lähennellä jo h-hetkeä, ja tajusin tilanteen laidan. Että siis sinne lavalle pitäis oikeesti mennä. Muutamat Isämeidät, ja loppu sujuikin kivuttomasti. Takahuoneessa oli paljon tuttuja, joten jäin höperehtimään sinne illaksi.
Tilaisuuden päätyttyä jatkoille, joilla tuli syötyä liikaa juustoa. Ja todella mukavan illan kruunasi vielä pmmp:n keikka Onnelassa.
Että hengissä selvittiin.
-ska- |
| |
|
|
Eilen oli pitkästä aikaa keikka koko setupilla, eli mukana rummut, dj, laulajat sekä miksaaja. Ja mikä parasta, upouudet korvamonitorit! Tulipa testattua tuommosetkin vekottimet. Pidettiin treenit ennen keikkaa, ja täytyy sanoa, että oli hauskin sunnuntai sitten naismuistiin.
Libertessä oli rauhallinen sunnuntaitunnelma ja ihmisiä valu ihan hyvin sisään. Vanhoja ystäviä sekä uusia tuttuja - kiitos kaikille, jotka siellä olitte. Paikasta tuli muuten mieleen vanha kunnon Tube Helsingin Kaisaniemessä.
Seuraavaksi onkin vuorossa Elämä Lapselle. Voi kuumotus..  Siitä sit enemmän ku on homma hoidettu.
-ska- |
| |
|
|
Olen silloin tällöin pähkäillyt vastuukysymyksen kanssa.
Siis onko artistilla/lauluntekijällä vastuuta suhteessa kuulijoihinsa?
Vai siirtyykö vastuu tässä asiassa kokonaan kuulijoille, kuten savolaisten puheiden suhteen? Mielipiteitä artistin vastuusta ovat minulle laukoneet niin tutut kuin tuntemattomatkin. Summa summarum: yhtä oikeaa vastausta tähänkään kysymykseen ei löydy, löytyy vain monia näkökulmia.
Minun mielestäni musiikki ja taide ovat perusluonteeltaan moraalittomia, täysin vapaita kaikista moraalisidoksista. Jos esimerkiksi kirjallisuus ja elokuvat valjastettaisiin palvelemaan pelkästään yleviä ja yleisesti hyväksyttyjä tarkoituksia, syntyisi sellaista lässytystä, että arvostelukykyiset kuulijat joutuisivat oksentamaan.
Vielä muutama vuosi sitten minäkin ajattelin, että sanoitukset=artistin oma persoona, ja jos lyriikat olivat hulluja, tai muuten vaan ärsyttäviä, tein omat köyhät päätelmät kirjoittajan sielunelämästä. Käsitykseni ovat muuttuneet. Nyt ajattelen, että vaatii paljon enemmän pokkaa sanoa äänilevyllä vihaavansa naisia sekä lapsia, ja nauttivansa sodasta kuin kertoa rakastavansa kedon kukkasia ja rauhaa. Jos inhorealismia viljelee taidokkaasti, se on mielestäni paljon mielenkiintoisempaa ja ajatuksia herättävämpää kuin sovinnainen hyminä.
On ihan eri kysymys, parantaako mauttomuuksilla mässäily maailmaa. Mutta kun kaikki eivät tahdo edes olla maailmanparantajia ja esikuvia nuorisolle! Pitäisikö muka jokaisen esiintyvän taiteilijan olla suurenmoinen idoli? Ja ovatko lapset ja varhaisnuoret muka niin arvostelukyvyttömiä, että ottavat kaiken kuulemansa ja näkemänsä kirjaimellisesti? Niinkö vähäinen on koti- ja koulukasvatuksen merkitys, että lapset muuttuvat kritiikittömiksi, kun kyse on artisteista ja laululyriikoista?
Minun mielestäni kaikkinainen ylenpalttinen holhoaminen ja 'pahalta' suojeleminen johtaa avuttomuuteen, turvattomuuteen ja oman arvostelukyvyn surkastumiseen. Vanhemmat, jotka turvallisuuden nimissä suodattavat kaiken lapsen maailmassa, tekevät vaarallisen virheen. Näistä lapsista kasvaa hölmöläisiä, joita maailman tuulet riepottelevat arvaamattomasti.
Kirjoittajanko siis on vastuu, jos kritiikitön hölmöläinen kompastuu laululyriikoihin?
-ska- |
| |
|
|
Aurinko paistaa verhojen välistä täydellä teholla - mikä hieno päivä olla kotirottana ja naputtaa konetta ja alottaa uus päiväkirjaosio! Juhlistimme eilen pienimuotoisesti levy-yhtiön kundien ja levyntekijöiden kanssa kolmatta levyä. Hauskaa oli ja myöhään meni. Tämä päivä onkin kulunut uutisia seuraten yöpaidassa. En ole yrittänytkään koskea kynään - yksi perjantai saa mennä ilman runoja.
-ska- |
| |
|
